Vanilla

s.24.11.2006 Vanilla kallioilla

Vanillan uusimmat kuvat tästä


Tämän vauhdikkaan vekkulin kanssa ei käy koskaan aika pitkäksi. Vanilla on ollut haastava, mutta sitäkin palkitsevampi koira, jonka kanssa olen oppinut paljon uutta. Neiti osaa olla hellyttävä sylikoira, mutta on tulta ja tappuraa, kun tilanne sitä vaatii. Vanilla on vilkas, energinen koira, joka oppii niin oikeat kuin väärätkin asiat erittäin nopeasti. Luonteeltaan Vanilla on itsenäinen, omaa korkean työmoraalin ja on avoin ihmisiä kohtaan, mutta melko välinpitämätön vieraita koiria kohtaan. Vanilla on melko terävä koira ja huomioi paljon ympärillään tapahtuvia asioita, mutta koulutustilanteissa muu unohtuu ja yhdessä tekeminen on tärkeintä. Kotona sitten nukutaan ja rentoudutaan.

Vanilla on erittäin helppo koira viedä mukana mihin vain, autossa nukutaan tassut taivasta kohti takapenkillä tai ollaan kuljetuskopassa takaosassa. Busseilla, junilla ja ratikoilla kulkeminen ei myöskään jännitä, maisemia pitäisi tosin nähdä enemmän. Kaksijalkainen koira kurkkimassa ikkunoista liikennettä onkin usein melko hilpeä näky. Jos vain emäntä sallii. Eläinlääkärikäynnit sujuvat myös kivutta (ellei lääkäri sitten pidä naamaan herkeämättä työntyvää kieltä epämiellyttävänä). Vanilla on ylipäätään erittäin helppo koira käsitellä, sitä saa pyöritellä miten päin tahansa ja kuka tahansa.

Kotioloissa tyllerö oli varsinkin nuorempana hyvin kekseliäs ja omatoiminen. Pehmolelun kanssa leikkimiseenkin oli vähintään se sata eri tapaa. Pentuna Vanillaa ei välillä edes huomannut talossa, kun se oli vetäytynyt johonkin nurkkaan viihdyttämään itseään mitä erilaisimpien asioiden parissa. Toisinaan Vanilla taas on aivan mahdoton sylihirmu. Koneella töitä tehdessäni saattaa pieni mustavalkoinen karvapallo yllättäen nakottaa sylissäni. Syli tuntuu muutenkin olevan yksi Vanillan mieluisimpia paikkoja. Sisällä löhöillessä on Vanillalle yksi asia kuitenkin ehdottomasti ylitse kaiken muun, nimittäin lutkuttaminen! On se sitten peitto, täkki, viltti tai muuten vain joku sopiva rätti, niin ai että, kun se on ihana kasata mytyksi, tunkea suuhun niin paljon tavaraa kuin vain mahtuu, laittaa simmut kiinni ja lutkuttaa kuin pikkuvauva.


Terveystulokset:

Silmät: Pentuna/Aikuisena ok/ok (12/08)
Optigen DNA-testattu: CEA-kantaja (itse täysin terve, mutta kantaa Cea-geenin perintötekijöissään)
Lonkat: A-A
Kyynärät: 0-0
Polvet: 0-0
TNS & CL-DNA puhdas eli ei kanna TNS- tai CL-geeniä perimässään

Tuloksia:

TOKO:
20.9.2009 ALO1 (163p.)
- Kisassa erittäin hyvät seuraamiset ja liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo (9-9,5), paikallamakuusta perusasentoon piti antaa kaksoiskäsky, liikkeestä seisominen hieman hidas, ja hyppy meni nollille, kun päästin neidin karkaamaan hypylle ennen käskyä.
PK:
14.11.2009 BH-koe suoritettu hyväksytysti
- Seuraamiset ja erityisesti luoksetulo erittäin hyvät, ja kehuja tuli. Paikallamakuussa nousi istumaan, mutta meni jossain kohtaa takaisin maahan.
Agility:
15.11.2009 Lohja, maxi-1, HYL
- Rata meni Vanillalla todella hienosti, meni hyvin jopa vähän epävarman renkaan, ja otti kontaktit erityisesti A-esteellä ja keinulla hyvin. Rata meni hyllyksi, kun meikäläinen unohti loppusuoralla radan. Olen kuitenkin todella tyytyväinen tähän ensimmäiseen starttiin.
24.01.2010 Turku, maxi-1, 1x10p & 2xHYL
- Ensimmäinen rata oli muuten hyvä, mutta renkaan takana näkyvä putki suorastaan imi Vanillaa, ja neiti alitti renkaan enkä ehtinyt pysäyttää ennenkuin se sujahti putkeen. Kontaktit meni hyvin. Toisella radalla kaikki muu taas meni suhteellisen sujuvasti, mutta sähläsin ja kiirehdin itse niin paljon, että Vanilla sai vitosen molemmilta kontakteilta. Tulos saatiin kuitenkin! Kolmannella radalla oltiin molemmat jo väsyneitä ja tulos sen mukainen. Ensin putosi rima ja sitten ohjasin väärältä puolelta estettä..Hyvää harjoitusta tämäkin kuitenkin.

Harrastukset:

Vanillan kanssa on harrastettu pk-hakua 4kk:n ikäisestä lähtien ja maasto-osuudet alkavat olla kisavalmiita. Tottispuolikin etenisi rivakammin jos omistajaa vähän patistelisi. Paimennusta olemme treenanneet pari kesää käyden aina muutaman viikon välein lampaita ihmettelemässä. Kesällä 2008 harrastusvalikoima laajentui myös agilityllä, johon löytyy potentiaalia vaikka muille jakaa, kunhan ohjaaja pysyisi perässä ja kehittyisi yhtä nopeasti kuin koira. Näiden lisäksi tietysti tokoilemme innolla, kesäisin ajamme jälkeä ja talvella harrastamme vetohiihtoa. Paljon olisi kaikkea mukavaa vaan aikaa liian vähän. Se täytyy kuitenkin sanoa, että vielä emme ole sellaista ajanvietettä keksineet, mihin Vanillalla ei rahkeet riittäisi.

Agilityyn tytöllä on vauhtia ja ketteryyttä vaikka muille jakaa. Vanilla on erittäin nopea koira, mutta samaan aikaan myös herkkä kuuntelemaan ja seuraamaan ohjaajan liikkeitä, jolloin oma kropan hallinta on kultaa. Vanilla on agilitystä hyvin innoissaan ja jopa malttamaton, mutta ei kuumene ns. "yli" ja jättää ylimääräiset riekkumiset muualle. Paimennus on myös varsin mieluisaa puuhaa ja aluksi Vanilla ei innostuksissaan olisi halunnut kuunnella käskyjä kovinkaan tarkasti, mutta muutamien vähemmän hilpeiden hetkien seurauksena yllättävä nöyryys työntyi esiin. Vanilla pitää lauman hyvin kasassa, ajaa hyvin ja osoittaa hyvää tasapainon hallintaa. Kontrolli on tässä lajissa meille erittäin tärkeää, sillä tytön kierrokset nousevat helposti melko korkealle. Odotan innolla tulevia paimennushetkiä, mutta tarkoitus on edetä hitaasti ja varmasti.

Haku ei varmasti jää näistä kahdesta paljoa jälkeen, sillä metsä on Vanillalle se toinen koti. Sen näkee kuinka neiti nauttii saadessaan juosta metsässä minkä kintuistaan pääsee tuuli korvissa suhisten, kauemmas ja kauemmas kaartaen kuitenkin lopulta takaisin. Juokseminen onkin varmasti Vanillalle kaikkein mieluisin asia maailmassa, en voisi kuvitella millaista tytön elämä olisikaan ilman kunnon vaelluksia metsässä. PK-haussa tyttö kuitenkin osoittaa loputtoman keskittymiskykynsä, siellä jää viimeisinkin sähläyksen ripaus pois ja mielessä on vaan yksi asia. Ukko metsässä ja sillä palkkana oleva patukka. Vanilla on työskennellessään itsenäinen ja nopea sekä erinomainen nenänkäytössään. Vanilla myös ilmaisee hyvin (haukkuilmaisu). Vieraat maalimiehetkin sujuvat jo ongelmitta. Ensimmäiset kisat ehkä ensi keväänä?

Kesällä 2009 kokeilimme myös jäljestystä ensimmäisiä kertoja ja täytyy sanoa, että kyllä tuosta potentiaalia löytyisi, ensimmäiset jäljet menivät erittäin keskittyneessä mielentilassa ja aika nopeasti varmaan pystyisi etenemään. Jospa sitä aikaa saisi jostain vaan lisää!

Tokoa/tottista olemme myös tehneet, ehkä enemmän ohjaajan kuin koiran mieliksi. Vanilla palkkautuu parhaiten saaliilla tai muuten vaan leluilla, sisällä olemme kuitenkin opettaneet kaikkien liikkeiden alkeet namien avulla. Ulkona namit vaan eivät tahtoneet kiinnostaa tarpeeksi. Tähän on kuitenkin iän myötä tullut hieman muutosta ja osa tokoliikkeistä onkin nykyisin halutessa mahdollista suorittaa namipalkalla. Lelut sen sijaan ovat aina olleet POP. Tokossa olemme edenneet hitaasti ohjaajan opetellessa itsekin uusia asioista (kuten itse asiassa kaikkien lajien kohdalla), ja Vanilla on tähän mennessä ylittänyt jo monet odotukset. Se on työskennellessään innokas ja suhteellisen tarkka. Hieman häiriöherkkä se tosin terävänä koirana vielä on, mutta paranee päivä päivältä. Ampumista ollaan otettu tottiksen yhteydessä ja paukut eivät menoa haittaa. Alkuun herkästi aina vilkaisi, että missä tapahtuu, mutta kontaktiharjoitusten myötä tämäkin ilmiö on saatu vähenemään huomattavasti.


Sukutaulu


FIN MVA
Xanadu Spirit Vom Skuddenhof "Aku"
D & VDH & PL MVA
Cinlock Catchword
SA MVA
Millinjazz Modern Mystery of Venron
Cinlock Catarina
Midnight Tinker Bell vom Skuddenhof VDH MVA
Detania Panja's Flash
D MVA
Teeny von Hamelshof
Silque Dabby "Abby"   Sheltysham Sherpa GB MVA
Reakasso Ryan
Sheltysham Shesatease
BEL MVA
Henhamfield Wistful Tune
GB & NZL MVA
Clan-Abby Blue Aberdoone
Henhamfield Singing Witch